Mun mamma on rakastava ja epäitsekäs nainen. Samalla se on yksi itsepäisimmistä ja vahvimmista naisista, jota tunnen. Se puskee vaikeuksien läpi hymyillen ja toimii mulle esikuvana. Sen elämä on ollut niin tapahtumarikasta, että sillä on erikoisia kokemuksia vaikka muille jakaa. Se on kiipeillyt luolissa ja juossut pakoon lehmälaumaa vuoren rinnettä pitkin. Se on asunut ympäri maailmaa. Se vois tehdä mitä se haluaa ja missä se haluaa, mutta se haluaa olla meidän kanssa, koska se rakastaa meitä. Me riidellään kyllä, mutta se on mulle tositositosi rakas ja toivon että se tietää sen :)
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
keskiviikko 7. toukokuuta 2014
What now
tiistai 29. huhtikuuta 2014
Vihaa
Tää on sellanen ajatus, jota oon pyöritellyt tosi pitkään: Miksi jotkut on jatkuvasti vihaisia, töykeitä ja haluaa aiheuttaa muille mielipahaa?
Oon vahvasti sitä mieltä, että toi kaikki kumpuaa tyytymättömyydestä itseensä ja omaan elämään. Varsinkin epävarmuus ja huono itsetunto voi helposti aiheuttaa tollasia tunteita. Ei sitä välttämättä tarkoita muille pahaa, mutta kun on virunut niin negatiivisissa fiiliksissä ei oo mitään muutakaan mitä päästää suusta ulos.
Ainakin ite oon huomannut, että kun tunnen itseni hirveän rumaksi se heijastuu tosi vahvasti mun käyttäytymiseen. Tekis mieli vaan itkeä. Kaikkialla tuntuu siltä, että seinät kaatuu päälle ja kaikki vaan huutaa ja suuttuu sulle. Kaikki pienetkin asiat tuntuvat menevän mönkään. Kaikki tämä ahdistus ja suuttumus tulvii päälle vaan, koska en ollut tyytyväinen itteeni tai elämääni.
Tää on mun tosi henkilökohtainen mielipide. Ei varmaan kaikilla pidä paikkansa, mutta monesti oon löytänyt tosi inhottavista tyypeistä sen epävarman ja surullisen puolen.
Jos sulla on tällänen olo, puhu jolleki johon luotat. Jos sellanen ei oo paikalla tee jotakin joka vie ajatukset muualle: treenaa, kuuntele sopivaa musaa, lähe kävelylle, ihan mitä vaan.
Oon vahvasti sitä mieltä, että toi kaikki kumpuaa tyytymättömyydestä itseensä ja omaan elämään. Varsinkin epävarmuus ja huono itsetunto voi helposti aiheuttaa tollasia tunteita. Ei sitä välttämättä tarkoita muille pahaa, mutta kun on virunut niin negatiivisissa fiiliksissä ei oo mitään muutakaan mitä päästää suusta ulos.
Ainakin ite oon huomannut, että kun tunnen itseni hirveän rumaksi se heijastuu tosi vahvasti mun käyttäytymiseen. Tekis mieli vaan itkeä. Kaikkialla tuntuu siltä, että seinät kaatuu päälle ja kaikki vaan huutaa ja suuttuu sulle. Kaikki pienetkin asiat tuntuvat menevän mönkään. Kaikki tämä ahdistus ja suuttumus tulvii päälle vaan, koska en ollut tyytyväinen itteeni tai elämääni.
Tää on mun tosi henkilökohtainen mielipide. Ei varmaan kaikilla pidä paikkansa, mutta monesti oon löytänyt tosi inhottavista tyypeistä sen epävarman ja surullisen puolen.
Jos sulla on tällänen olo, puhu jolleki johon luotat. Jos sellanen ei oo paikalla tee jotakin joka vie ajatukset muualle: treenaa, kuuntele sopivaa musaa, lähe kävelylle, ihan mitä vaan.
Kuva Jurassic Rockista 2013 :)
sunnuntai 20. huhtikuuta 2014
Sielujen symmetriaa
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
Sunday Sadness
Mä kirjotan nyt suomeksi. Se on jotenkin niin runollinen kieli.
Tänään on ollut upea viikko. Olin harjottelijana Helsingin Sanomissa. Sain lehteen pari omaa juttua ja opin kauheesti siitä, millasta toimittajan arki on. Tuntu oudolta palauttaa kulkulupa Sanomataloon kun lähdin vikaa kertaa pois. Se on hieno paikka.
Treeneissä mä en käynyt, koska en vaan tällä viikolla voinut. Sen sijaan oon juossu ja treenannu kun hullu, koska en haluu jäädä jälkeen. Onneksi kohta pääsen taas normaalisti treeneihin.
Viulusta on taas kauhea stressi. En ole tällä viikolla ehtinyt harjoitella ollenkaan, enkä huomennakaan ehdi. Ylihuomenna olis sitten soittotunti. Hups.
Tää viikko on avannut mun silmät monessa mielessä. En mä sitä mihinkään ole kirjottanut sanoin mutta uskon etten ihan heti unohda kaikkea mitä tällä viikolla opin.

Tänään on ollut upea viikko. Olin harjottelijana Helsingin Sanomissa. Sain lehteen pari omaa juttua ja opin kauheesti siitä, millasta toimittajan arki on. Tuntu oudolta palauttaa kulkulupa Sanomataloon kun lähdin vikaa kertaa pois. Se on hieno paikka.
Treeneissä mä en käynyt, koska en vaan tällä viikolla voinut. Sen sijaan oon juossu ja treenannu kun hullu, koska en haluu jäädä jälkeen. Onneksi kohta pääsen taas normaalisti treeneihin.
Viulusta on taas kauhea stressi. En ole tällä viikolla ehtinyt harjoitella ollenkaan, enkä huomennakaan ehdi. Ylihuomenna olis sitten soittotunti. Hups.
Tää viikko on avannut mun silmät monessa mielessä. En mä sitä mihinkään ole kirjottanut sanoin mutta uskon etten ihan heti unohda kaikkea mitä tällä viikolla opin.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
sunnuntai 30. maaliskuuta 2014
Spring & Casual
This has been a really hectic week for me, but I don't feel stressed out at all. Why? I spent the most amazing and relaxing day with my friends :) We just ate and later enjoyed the beautiful weather. Most of us were fooling around, but I decided to take it easy and just lay listening to good music and enjoyed the sun. When I got home, I decided to go out again. This time, I had my own camera and got some really cool shots! I feel so good and refreshed.













Tilaa:
Blogitekstit (Atom)